Pääkallo

F-liigakausi 2025-2026

Juurikin noin mitä Joel ensimmäisessä kappaleessa kirjoittaa. Turkulaisjoukkueille taloudellista merkitystä oli matkojen määrällä Ouluun sekä kuinka monta paikallispeliä sai järjestää. Eli 1 vai 2.
 
p.s. En kritisoi lohkoajattelua, mutta sen ylisuurta roolia (62,5% peleistä lohkon sisällä) kyllä.
Jos mietit vaikka LASB:ia nyt, niin niillä on 25/32 peliä aivan täysin samat kuin viime kaudella ja kaksi peliä nousijaa vastaan eli 27/32 olisi samat kuin edellisessäkin järjestelmässä. Nyt kohdataan Oilersin ja Indiansin sijaan on Clasu ja KRP, TPS:n ja FBC:n sijaan SPV ja Jymy, ErVin sijaan OLS, muuten täysin samat pelit ja kaksi kertaa Hawks, ei Happee. Todella vaikea nähdä miten tämä voisi olla LASB:lle merkittävästi huonompi kuin aiempi…
 
Jos mietit vaikka LASB:ia nyt, niin niillä on 25/32 peliä aivan täysin samat kuin viime kaudella ja kaksi peliä nousijaa vastaan eli 27/32 olisi samat kuin edellisessäkin järjestelmässä. Nyt kohdataan Oilersin ja Indiansin sijaan on Clasu ja KRP, TPS:n ja FBC:n sijaan SPV ja Jymy, ErVin sijaan OLS, muuten täysin samat pelit ja kaksi kertaa Hawks, ei Happee. Todella vaikea nähdä miten tämä voisi olla LASB:lle merkittävästi huonompi kuin aiempi…

Ei voi tuossa mielessä verrata viime kauteen. Viime kaudella pelattiin sama määrä otteluita kaikkia vastaan (3 peliä ja yhteensä 33, eli vertausluku edelliskauteen on 27/33). Pelkästään kaksi peliä on runkosarjasta yli 6%.

Nyt pelataan osaa vastaan kaksi, ja osaa neljä. Jos ei pelata yhtä paljon toisia vastaan, niin pitäisi olla tasolohkot kahden kierroksen jälkeen. Aika monesti verrataan NHL:n ja SM-liigan järjestelmiin, mutta niistä joukkueet eivät esimerkiksi putoa suoraan runkosarjan jälkeen ja aluelohkot ovat pienempiä.

Vaikka kyse on vain puolikkaan kierroksen ero, niin on se silti merkittävä hyvin mahdollisesti. Viisi peliä on merkittävä ero, kun LASB lähtee "pohjoisessa" jokaiseen peliin selkeänä altavastaajana, mitä ei tapahtuisi eteläisessä lohkossa. Se ei esimerkiksi viime kaudella saanut pistettäkään lohkon joukkueilta.

Olkoon miten on, sarjajärjestelmän ei pitäisi jättää mahdollisuutta tällaiseen spekulaatioon.
 
Ei voi tuossa mielessä verrata viime kauteen. Viime kaudella pelattiin sama määrä otteluita kaikkia vastaan (3 peliä ja yhteensä 33, eli vertausluku edelliskauteen on 27/33). Pelkästään kaksi peliä on runkosarjasta yli 6%.

Nyt pelataan osaa vastaan kaksi, ja osaa neljä. Jos ei pelata yhtä paljon toisia vastaan, niin pitäisi olla tasolohkot kahden kierroksen jälkeen. Aika monesti verrataan NHL:n ja SM-liigan järjestelmiin, mutta niistä joukkueet eivät esimerkiksi putoa suoraan runkosarjan jälkeen ja aluelohkot ovat pienempiä.

Vaikka kyse on vain puolikkaan kierroksen ero, niin on se silti merkittävä hyvin mahdollisesti. Viisi peliä on merkittävä ero, kun LASB lähtee "pohjoisessa" jokaiseen peliin selkeänä altavastaajana, mitä ei tapahtuisi eteläisessä lohkossa. Se ei esimerkiksi viime kaudella saanut pistettäkään lohkon joukkueilta.

Olkoon miten on, sarjajärjestelmän ei pitäisi jättää mahdollisuutta tällaiseen spekulaatioon.
Mikä olisi mielestäsi oikea tapa järjestää sarja, kun otetaan huomioon ettei ottelumäärää voi lisätä?
 
Olen ehdottanut jo jokunen vuosi sitten järjestelmää jossa pelataan kaksinkertainen runkosarja 22 ottelua, ja sen jälkeen ala- ja yläloppusarja. Tällöin pelejä tulisi 22+5=27.

Ala- ja yläloppusarjaa kauhistellaan usein sen vuoksi, että "osalla voi olla panokset menneet", mutta kyllä 33 pelissäkin aina ollut ne joukkueet, jotka ovat vain pelailleet runkosarjan loppuun. Ainakin Veikkausliigaa seuraavana olen pitänyt tätä hyvänä, vaikka siellä kausi loppuu jatkosarjoihin.

Näkisin tuossa yleensä hiljaiseen alkuvuoteen ihan erilaisen piristysruiskeen. Jos vaikka 22 peliä saataisiin jo vuodenvaihteen tienoille pelattua ja sitten pelattaisiin viiden viikonlopun aikana tämä "välisarja", jonka myötä pudotuspeleihin päästäisiin lähtemään jo viimeistään helmikuun lopussa/maaliskuun alussa.

Omaan makuun toukokuun puoliväliin asti venytetty kausi ei ole paras mahdollinen. Näkee, että laji-ihmisilläkin vaikeuksia motivoitua enää siinä vaiheessa. Amatöörisarjassa ei pitäisi liikaa venyttää kautta mitaltaan.

Sanonpa vielä, että henkilökohtaisesti 22 pelin runkosarjakaan ei enää kuulosta niin hölmöltä kuin joskus ennen. Pelimäärien lisääminen ei ole tuonut autuutta varsinaisesti.

Lisätään sekin, että nyt kun "bottom-osasto" on pitkästä aikaa kärkeä isompi ja katsoo Hawksin pärjäämistä, niin ehkei se 14 joukkueen sarjakaan (2x13 peliä) ihan hullulta kuulosta.

22+5 vielä:

Plussat:
- pelimäärä vähenee aidosti - yksittäisten pelien merkitys kasvaa
- enemmän huipennuksia kauteen, perusrunkosarjan loppu, välisarja ja jatkopelit

Miinukset:
- pelimäärä vähenee aidosti - osa ei halua sitä
- välisarjan "hallivuokraukset" (toki tätä voisi yrittää ennakoida)

Nämä siis vain spekulaatioita, ja joukkueethan tästä päättävät, mutta mielestäni tämä nykyinen järjestelmä ei ole kaikilta osin ihan loppuun asti mietitty.
 
Minusta tuo 22 peliä tuntuu vähältä. Naisten liigaa seuratessa tuntuu ettei siellä pelata juuri koskaan. Esimerkiksi TPS on pelannut reiluun kahteen viikkoon vain kaksi peliä, joten kovin vaikea on pitää kiinnostusta yllä.

Ehkä teoreettisena ongelmana tuohon Siltsun ehdotukseen tulee mieleen kaksi tapausta:
  1. Sijoittumalla 6. on 15 jaossa olevaa pistettä huomattavasti vaikeampaa saada kuin sijoittumalla 7. Jos keskikasti olisi ennakoitua tasaisempi, saattaisi perusrunkosarjan jopa 4. ja 5. sijoittuneet pudota isosti alaspäin, jos ero vaikka 9:een ei ole kuin muutama piste. Yksi ratkaisu voisi olla, etteivät sijoitukset voi vaihdella lohkojen välillä. Eli sijoittumalla perusrunkosarjan 7-12. et voi nousta loppusijoituksissa 7. sijaa korkeammalle.
  2. Lohkojen "voittajilla" eli 1. & 7. ei ole voitettava sijoituksissa ja etenkin ykköselle olisi vaikeampi perustella miksi runkosarjan voittoa puolustaessa olisi parempi pelata 2-6. sijoittuneita vastaan kuin 5 joukkuetta sijoilta 2-12.
 
Minusta tuo 22 peliä tuntuu vähältä. Naisten liigaa seuratessa tuntuu ettei siellä pelata juuri koskaan. Esimerkiksi TPS on pelannut reiluun kahteen viikkoon vain kaksi peliä, joten kovin vaikea on pitää kiinnostusta yllä.

Ehkä teoreettisena ongelmana tuohon Siltsun ehdotukseen tulee mieleen kaksi tapausta:
  1. Sijoittumalla 6. on 15 jaossa olevaa pistettä huomattavasti vaikeampaa saada kuin sijoittumalla 7. Jos keskikasti olisi ennakoitua tasaisempi, saattaisi perusrunkosarjan jopa 4. ja 5. sijoittuneet pudota isosti alaspäin, jos ero vaikka 9:een ei ole kuin muutama piste. Yksi ratkaisu voisi olla, etteivät sijoitukset voi vaihdella lohkojen välillä. Eli sijoittumalla perusrunkosarjan 7-12. et voi nousta loppusijoituksissa 7. sijaa korkeammalle.
  2. Lohkojen "voittajilla" eli 1. & 7. ei ole voitettava sijoituksissa ja etenkin ykköselle olisi vaikeampi perustella miksi runkosarjan voittoa puolustaessa olisi parempi pelata 2-6. sijoittuneita vastaan kuin 5 joukkuetta sijoilta 2-12.
Hyviä huomioita.

Kohtaan yksi lisään, että lohkoista ei voisi nousta toiseen lohkoon, eli lohkojen sisällä pelattaisiin kuten esim Veikkausliigassa.
 
Kun vertaillaan viime vuoteen niin pitää huomioida se, että Happeen poistuttua mm Lasb ja Jymy ovat nyt aivan eri rostereilla kuin, jos Happee olisi jatkanut Fliigassa. Vaikka Lasbilla olisikin vähän kovempi lohko on sillä myös eri pelaajat.
 
Tuossa kun jonku verran on ollut puhetta ottelumääristä ja lohkoista yms. Niin eihän tästä valtavan kauan ole kun naisten sählyliigassa oli käytössä nuo sijoitussarjat. Liigassa oli tuolloin vain 8 joukkuetta (tai joidenkin mielestä 16, koska heidän mielestään Alempi B-liiga oli myös osa korkeinta sarjatasoa ja jostain syystä tuolla alasarjassa paukutellut hurjat tehotilastot on kirjattu pelaajille ihan oikeina liigatilastoina).

Osa varmasti nuo muistaakin, mutta voi olla niitä, joilla näitä muistikuvia ei ole.

No mutta takaisin noihin jatkosarjoihin, tai silloisiin sijoitussarjoihin. Ylemmässä sijoitussarjassa (jatkossa SS1) runkosarjassa sijoissa 1-3 olleet joukkueet pelasivat kaksinkertaisen sarjan (4 peliä) ja ratkaisivat näin kuka pääsee piikkipaikalta pleijareihin. SS2:ssa pelasivat runkosarjan sijoilla 4-6 olleet joukkueet ja aivan kuten SS1:ssä niin tässäkin joukkueet pelasivat kaksinkertaisen sarjan ja ratkaisivat kuka nappaa viimeisen kotietupaikan pleijareihin.
Pisteet ja muut joukkutilastot ynnättiin runkosarjan peleihin, mutta SS2:sta ei kuitenkaan voinut nousta kärkikolmikkoon, eikä SS1:tä pudota enää kärkikolmikon ulkopuolelle.

Sijoilla 7-8 olleet joukkueet pelasivat playoffkarsinnat alemman sarjatason kärkikaksikkoa vastaan ja nuo ottelut olivat paitsi playoffkarsintoja, niin myös liigakarsintoja. Mutta tuota osaa tässä ei tarvitse enää käsitellä.

Jos kerta miesten puolelle kaksinkertainen runkosarja (22 ottelua) ei riitä vaan otteluita on pakko järjestää lisää, niin miksi se ei voisi olla kahden jatkosarjan muodossa, olipa nimet sitten sijoitussarjoja tai ylempi- ja alempi jatkosarja. Top-6 joukkueet pelaisivat kaksinkertaisen sarjan ja runkosarjan voitossa korostuisi nykyistä enemmän onnistumiset juurikin muita top-6 joukkueita vastaa.
Alemmassa jatkosarjassa bottom-6 tappelee viimeisistä pleijaripaikoista ja sarjassa säilymisestä ja tässäkin pelit ns. Päävastustajia vastaan olisivat isommassa roolissa.

Tällä tavalla pelejä tulisi kaikille se 27 ja hännillä olevat joukkueet olisivat varmasti saaneet tarpeeksi mahdollisuuksia muita saman kadtin joukkueita vastaan.

Toinen villimpi vaihtoehto olisi runkosarjaa seuraavat peräti 4 sijoitussarjaa. SS1 (1-3), SS2 (4-5), SS3 (6-8) ja SS4 (9-12).
Kaikkissa pelattaisiin 2-kertainen sarja jolloin ottelumäärä olisi 26 ja olisi aika varma että jokaisen sijoitussarjan jokaisessa ottelussa olisi panoksia.
Edelleenkään SS2:sta ei voisi nousta SS1:een, mutta ei myöskään tippua SS3:een.

Sählyliigassahan joskus 2000-luvun alussa oli käytössä nämä ylempi- ja alempi jartkosarja. Oliko ihan paska systeemi vai miksi luovuttiin ja mitä mieltä taannoisesta naistenliigan sijoitussarja-systeemistä oltiin?

Oli miten oli, mutta nykyinen systeemi on just niinku Pulkkisen Seppo sen hienosti Oulun visiitillä tiivisti.
"Ei mitään järkeä".
 
Sählyliigassahan joskus 2000-luvun alussa oli käytössä nämä ylempi- ja alempi jartkosarja. Oliko ihan paska systeemi vai miksi luovuttiin ja mitä mieltä taannoisesta naistenliigan sijoitussarja-systeemistä oltiin?

Oli miten oli, mutta nykyinen systeemi on just niinku Pulkkisen Seppo sen hienosti Oulun visiitillä tiivisti.
"Ei mitään järkeä".
Oli ihan paska, muistaakseni kaikki joukkueet oli sitä mieltä. Samoin se ns. välisarjamalli, jossa suurin osa peleistä oli täysin merkityksettömiä, mutta joilla rohkeat pystyi kikkailemaan itselleen haluamaansa puolivälierävastustajaa esim. häviämällä jonkun tai jotkut pelit. Vai oliko se jopa ysäriä vielä, en muista.

Nyt tämän kauden systeemi on erinomainen kaikille muille (clasulle neutraali) paitsi Happeen lisenssin epäämisen vuoksi lohkosiirron kohteeksi joutuneelle Lasbille. Jolle se on sekä kallis että vastustajien suhteen haastava.

Jos tuollaisia Happeen kaltaisia tapauksia ei tule, kyetään lohkot mitä luultavimmin rakentamaan paremmin ensi kaudella, kun lohkoja kasatessa kaikki joukkueet on jo selvillä.
Nimittäin juuri sitähän tämä systeemi edellyttää, että lohkot rakennetaan uusiksi ihan joka kausi nousijoiden ja putoavien vuoksi.

Tästäkin olisi kyllä varmasti saanut paremman, jos uskallusta olisi ollut Happeen lisenssin epäämisen myötä räjäyttää koko pakka ja rakentaa se uusiksi.

Toisaalta. Lasb on ollut umpisurkea. Vielä beeceetäkin surkeampi. Ja Haukkoja valovuoden… eli lohko mikä hyvänsä, kyllä pitäisi lähinnä katsoa peiliin ja se oma peli ja tekemisen taso pitäisi nyt vaan saada kuosiin, niin voisi jonkun pinnankin saada. Vaikka loukkeja on, tuolla rosterilla pitäisi kyllä siihen kyetä. Eikä paeta sarjajärjestelmän taakse.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös