Kuopion derbyssä keskiviikkona nähtiin huima antikliimaksi, kun ensimmäisen erän jälkeen totesin itsekseni, että voi Raatti minkä tempun teitte kun hyppäsitte isojen poikien liigaan ja näytätte ensimmäisessä pelissä tuolta.
Tietysti Welhot lähti ennakkosuosikkina otteluun, kun kyseessä kuitenkin viimevuoden p17 pudotuspelikarsintajoukkue, jossa siirtoikkunassa kaksi parasta pistemiestään menettäneen Welhojen kokoonpano on silti täynnä Eerikkilässä olleita 08 syntyneitä ja muutama ikäluokan parhaimmistoon kuuluvaa 09:ä. Ennen peliä tiedettiin, että Welhot tulee olemaan aktiivinen karvauksessa ja tulee ottamaan pallonhallinnan, koska se on heillä DNA:ssa.
Vastaan asettui paperilla viimekaudella aluesarjaa pelannut SB Raatti, jonne on tullut uusia pelaajia sitten viimekauden, joitain täysin uusia ja joitan viimekaudella Welhoissa pelanneita kavereita. Itselleni Raatti oli mysteeri, enkä tiennyt joukkueesta paljoa ennen ottelua.
Paperilla joukkueiden tasoero oli selvä ja ajattelinkin Welhojen voittavan pelin, mutta itselleni yllätyksenä tuli se kuinka avuton Raatti oli. Ajattelin Kuopion derbyn olevan jotain, mikä herättää tunteita pelaajissa ja jokaisesta pallosta pitää taistella ja joka tilanteessa antaa 100%. Tässä olisin ajatellut Raatin, jolla joukkue on iäkkäämpi, olevan loistava mahdollisuus voittaa kaksinkamppailuita ja sitä kautta saada momentum itseleen. Mutta ei. Welhot näytti ensimmäisestä pillin vihellyksestä lähtien eron sm- ja aluesarjatason joukkueiden välillä. Welhot ei antanut Raatille yhtäkään kontrolloitua hyökkäystä tai voitettua kaksinkamppailua koko ottelussa, kun taas Welhot piti pallon hallussaan läpi koko pelin.
Raattin heikoimpia kohtia olivat: avauspelistä puuttui idea ja kyky saada palloa ylös omille, pallottomana Raatti antoi Welhojen pelaajille avan liian paljon aikaa. Pahimmalta näytti se, että kunto loppui kolmanteen erään mennessä, joka on huolestuttavaa passiiviseen peliin nähden, herättäen kysymyksen mitä kesällä on touhuttu.
Toisella puolella Welhot oli vuorostaan erittäin aktiivinen pallollisena sekä pallottomana läpi pelin. Käytännössä joka vaihdosta syntyi pari laadukasta maalipaikkaa, mikä kertoo paljon siitä, että joukkueella oli kolme vahvaa viisikkoa, joista jokainen voitti oman matchuppinsa selkeästi vaikka Raatti muutti peluutustaan toisen erän alusta lähtien.
Totta kai welhojen pelissä on vielä asioita, joita pitää parantaa jos welhot tavoittelee sm-sarja paikkaa, mutta kokonaisuus oli sen verran vakuuttava, että lähtökohdat ensiviikkoon ovat vähintäänkin odottavat. Silloin vastaan tulee kaksi sellaista joukkuetta, joiden kanssa Welhot ennakkoon kamppailee lohkovoitosta (Nibacos ja Sastamolo) ja niissä peleissä nähdään, missä welhojen todellinen taso menee.
Raatin vuorostaan on löydettävä oma identiteettinsä ja tapansa pärjätä itseään taitavampia, fyysisempiä ja valtakunnallisissa sarjoissa kokeneempia vastustajia vastaan. Mutta aika kellossa tikittää, heillä on kaksi viikkoa seuraavaan peliin ja valmennuksella on täysi työ löytää keinot haastaa SPV ja SB Vaasa, kun pohjanmaalaiset tulevat vierailemaan Kuopiossa.
Ensimmäistä kertaa kommentoimassa tälle palstalle:
"– Sisäpiiriläinen"